Jyväskylän yliopisto
OKL
Käsityönopetus

tiistai 5. syyskuuta 2017

Vaatevallankumousprojekti "Mummopaneeli"

“Kun olin nuori, vaatteita ei ollut, mutta nyt nuorilla on jopa liikaa mistä valita. Toisaalta valinnanvaikeus, toisaalta valinnanvapaus.”

Lähdimme toteuttamaan Vaatevallankumouksen hengessä projektia, jossa halusimme tuoda vanhemman ja nuoremman sukupolven yhteen keskustelemaan vaatteista. Suunnittelimme aluksi, että toisimme läheisestä päiväkeskuksesta mummoja yläkoulun tekstiilikäsityön tunnille. Lopulta kävi kuitenkin niin, ettei kyyditys päiväkeskukselta koululle onnistunutkaan, joten siirryimme suunnitelma B:hen ja otimme yhteyttä Keski-Suomen Marttoihin. Heidän kauttaan saimme mukaamme kaksi ikäihmistä, joilla oli paljon sekä tietoa että taitoa käsitöihin ja vaatteisiin liittyen. 

Pääsimme toteuttamaan projektin tiistaina 18. huhtikuuta Viitaniemen koulun 8. ja 9. luokkalaisten valinnaisella tekstiilikäsityön tunnilla. Aivan ensimmäiseksi kerroimme projektistamme, jota kurssin puitteissa olimme tulleet toteuttamaan. Seuraavaksi jaoimme tietoa Vaatevallankumouksesta ja sen alkuperästä, jonka jälkeen lähdimme keskustelemaan aiheista: vaatteiden valmistusprosessista ja hinnan koostumisesta, nykypäivän vaatealasta, vaatteiden alkuperästä ja kiertokulusta sekä vaatteisiin liittyvistä arvoista. Lopuksi keräsimme vielä kirjallisesti palautetta oppilailta.

Aiheemme herättivät paljon kiinnostusta sekä vanhoissa että nuorissa, joten saimme hyvää keskustelua aikaan. Ikäihmisten tarinat entisajoista olivat mielenkiintoisia ja he osasivat asettua nuorten asemaan kertoessaan siitä, kuinka vaatteisiin suhtauduttiin silloin kun he olivat nuoria. Kokonaisuudessaan havaitsimme, kuinka paljon vaateala on muuttunut mummojen nuoruudesta tähän päivään, ennen melko suuri osa vaatteista ja tekstiileistä valmistettiin itse tai teettämällä, nykyään kaikki on mahdollista ostaa kaupasta. Tämän ajatuksen tiivistääkin hyvin toisen mummon kommentti: “Kun olin nuori, vaatteita ei ollut, mutta nyt nuorilla on jopa liikaa mistä valita. Toisaalta valinnanvaikeus, toisaalta valinnanvapaus.” 

Nuoret eivät olleet kovin tietoisia Vaatevallankumouksesta ja vaatteidensa alkuperästä, siksi koemme, että tempauksemme sai heidät varmasti miettimään asiaa uudella tavalla. Ainakin monet mainitsivat palautteessa, että aiheet olivat kiinnostavia ja uusia heille. Itsekin koemme päässeemme pohtimaan vaatteisiin liittyviä arvojamme uudestaan tämän projektin edetessä ja miettimään sitä, millä tavalla voisimme tulevaisuudessa opettaa Vaatevallankumoukseen liittyviä eettisiä ja ekologisia näkökohtia.

perjantai 5. toukokuuta 2017

Vaatteen elinkaari - toiminnallinen rata

Toteutimme Vaatevallankumous-tempauksen Jyväskylän Kristillisellä koululla 4.-5.-luokkalaisille. Halusimme havainnollistaa toiminnallisen radan avulla vaatteen elinkaarta ja yksittäisen ihmisen valintojen vaikutuksia ympäristöön.

Ratamme jakautui neljään pisteeseen:

  • "vaatekauppa" 
  • valmistusmaa
  • pesu- ja huolto 
  • kierrätys 

"Vaatekauppa"

Lapset saivat valita "vaatekaupasta" vaatteen ryhmänä tai yksilönä. Vaatteesta piti löytää merkintä sen valmistusmaasta, jonka mukaan siirryttiin seuraavalle pisteelle. Vaatteita oli valmistettu kolmessa eri maassa: Suomessa. Kiinassa ja Bangladeshissa.



Valmistusmaa

Jokaisella kolmella maalla oli oma infopisteensä, jossa oli tietoa kyseisen maan vaateteollisuudesta. Suomen pisteellä oli kerrottu suomalaisesta palkkausjärjestelmästä, jota sai verrata kahden muun maan alhaisiin kuukausipalkkoihin. Lisäksi esillä oli suomalaista designia. Kiina-pisteellä katsottiin video eräästä vaatetehtaasta Kiinassa, ja Bangladesh-pisteellä oli tietoa Savarin vaatetehtaan romahtamisesta.



Pisteellä kerrottiin myös yleisesti tietoa Vaatevallankumouksesta ja sen tarkoituksesta. Pisteellä pyrittiin tuomaan esille vaatteiden valmistuksen lähtökohtia sekä niiden eriarvoisuutta: valmistusmaita, työoloja ja palkkausta.

Vaatteiden pesu ja huolto

Oppilaiden kanssa käytiin läpi erilaisia pesumerkkejä ja niiden merkityksiä sekä kyseltiin henkilökohtaisia vaatteiden huoltokokemuksia, kuten kuinka moni on pessyt vaatteita tai silittänyt. Lisäksi pisteellä pohdittiin kolmen eri pesutavan ekologisuutta sekä omien käyttötottumusten vaikutuksia ekologisuuteen. 

Pesutavat olivat käsin pesu, konepesu sekä kemiallinen pesu, ja ne oli kiinnitetty kartioihin, joiden alta löytyi lisäinfoa pesutavasta ja sen ekologisuudesta.

Seinällä tietoa pesumerkeistä.

Jokainen kartio kuvasti eri pesutapaa.

Kierrätys

Oppilaille kerrottiin, ettei vuoden 2014 jälkeen ole saanut heittää vaatteita suoraan kaatopaikalle, vaan ne pitäisi viedä kierrätykseen. Pisteellä oli esiteltynä 6 erilaista kierrätys- tai uudelleenkäyttötapaa, joita lapset voivat omassa elämässään konkreettisesti toteuttaa.

Kierrätysvaihtoehdot olivat tuunaus, "vaatteiden vaihto -bileet", Fidan lähetystori, Lassila&Tikanojan vaatekeräys, UFFin vaatekeräys sekä eri vaatekauppojen tekstiilikeräys (H&M, Lindex, KappAhl, Seppälä).

Oppilaat päättivät vaihtoehtojen esittelyn jälkeen, mihin lahjoittavat oman "vaatekaupasta" ottamansa vaatteen ja kertoivat sen jälkeen perustelut valinnalleen.

Oppilaille kerrottiin infoa jokaisesta kierrätysvaihtoehdosta.

Kierrätysvaihtoehdot olivat ämpäreitä, joihin vaatteen sai pudottaa.

Lopuksi

Radan kiertämisen jälkeen oppilasryhmä palasi vielä ensimmäisen pisteen luo, jossa käytiin läpi tuntemuksia ja ajatuksia radasta.

Koimme, että oppilaat olivat kiinnostuneita aiheesta ja että aiheet olivat esitetty ikätasolle sopivalla tavalla. Rata on hyvin sovellettavissa eri ikäluokille aiheiden valinnan ja niihin syvällisemmän perehtymisen avulla. Rataa voi muokata myös pelillisempään suuntaan.

Oppilaita ohjattiin eettiseen ajatteluun ja omien valintojen pohtimiseen omassa arjessa. Toivomme, että tempauksen johdosta oppilaiden mieliin jäisi joitakin ajatuksia ekologisuudesta, Vaatevallankumouksesta ja oman toiminnan vaikutuksista ympäristöön. 


Tempauksen toteuttajat: Aino Kerola, Kati Lehmus ja Essi Lapatto


torstai 4. toukokuuta 2017

Rakkaustarinoita vaatteista



Toteutimme vaatevallankumoukseen liittyen tempauksen, jossa kokoonnuimme kaveriporukalla jakamaan tarinoita lempivaatteistamme. Saimme idean Vaatevallankumouksen nettisivulta, jolla esiteltiin erilaisia osallistumismahdollisuuksia. Siellä yhtenä haasteena oli jakaa rakkaustarina omasta vaatteestaan sosiaalisessa mediassa. Ajattelimme, että haaste olisi mukavaa toteuttaa rennossa ilmapiirissä ja jakaa tarinoita ihan kasvokkain.

Tässä muutamia tarinoita rakkaista vaatteista:

Tämä t-paita vuodelta 2009 on käytössäni oleskelu- ja yöpaitana, ja se on minulle tärkeä. Paita oli netin kautta tapaamallani poikaystävälläni päällä ensimmäisessä kuvassa, jonka hänestä näin. Hän käytti sitä vielä seurustelun alussa, mutta pihistin sen pian yöpaidakseni. Siinä on myös rakkaiden kissojeni repimiä reikiä. Poikaystäväni olisi jo valmis heittämään venähtäneen paidan pois, mutta minä haluan vielä käyttää sitä. Jos paita reikiintyy liikaa, siitä voisi vielä tuunata jotain muuta, jotta minun ei tarvitsisi luopua siitä kokonaan.


Tämä luistelumekko tuo mieleeni todella rakkaita muistoja ja hyvän mielen, sillä luistelu on parasta mitä tiedän. Rohkaistuin vuoden Jyväskylässä asuttuani liittymään uuteen luistelujoukkueeseen, mikä oli loistava päätös. Ensimmäisissä treeneissä kaikki olivat todella mukavia ja puku muistuttaa minua muutenkin kivasta toisesta vuodesta yliopistossa. Säilytän kaikki vanhat luistelupukuni ja kaapistani löytyykin niitä useita. Tietenkään niitä ei tule käytettyä, mutta niihin liittyy paljon muistoja ja tunnearvoa, joten en voisi heittää pukuja pois.


Tämä kangaskassi on lempparini. En heittäisi sitä pois, vaikka se on jo vähän kulunut ja käytetty. Ostin kassin Ruotsista ja se on kulkenut kanssani monissa seikkailuissa, kuten mukana ensimmäisenä yliopistopäivänä. Aion käyttää laukkua edelleen sekä kunnostaa ja korjailla sitä tarvittaessa. Kassia on myös helppo huoltaa, sillä se kestää konepesun.  


Kellohelmat heilahtavat tässä mekossa. Kyseinen mekko on minulle rakas, sillä se on ensimmäinen kellomekkoni ja olen hankkinut sen vuonna 2009. Tämä mekko on nähnyt kanssani monia tanssilavoja ja juhlia. Minulle merkityksellistä on se, että koen löytäneeni oman tyylini tämän mekon avulla. Pidän siis vanhoista 50-60-lukujen vaatteista, musiikista, elokuvista jne. Tästä mekosta alkoi siis oman tyylini etsiminen ja kehittyminen.



Tämän tempauksen myötä halusimme kiinnittää huomiota vaatteiden arvostamiseen – voisimmeko luoda rakkaustarinan jokaisen omistamamme vaatekappaleen kanssa? Olisi hienoa, jos osaisimme ostaa sellaisia vaatteita, joiden kanssa voisimme muodostaa pitkänkin suhteen ja joista muistaisimme pitää huolta. Jaetut tarinat saivat meidät huomaamaan, että vaatteilla voi olla meille hyvinkin erilaisia merkityksiä: ne voivat liittyä toisten kanssa jaettuihin ja koettuihin ikimuistoisiin hetkiin tai tuoda esiin käyttäjänsä persoonaa ja elämäntyyliä. Tai sitten ne voivat olla yksinkertaisesti hyviä vaatteita ilman sen syvällisempiä merkityksiä. Tärkeintä on ostaa sellaisia vaatteita, joista pitää ja joita arvostaa vielä vuosienkin päästä.

Millainen on sinun rakkaustarinasi?

keskiviikko 3. toukokuuta 2017

MYSTEERISHOPPAAJAT


"Vihreän vaatteen tuotantoketju on läpinäkyvä
= Vaateyritys on selvillä oman tuotantonsa eri osa-alueista, ja kertoo niistä avoimesti. Koko vaatteen tuotantoketju on avoin."


Mysteerishoppaajat- tempauksemme tarkoituksena oli lähteä tavallisina asiakkaina tutkimaan ennalta valitsemiamme vaatekauppoja ja selvittämään myyjien ja tarkastelun kohteiden tietämättä näiden eri vaateliikkeiden taustoja ja toimintaa suhteessa kestävään kehitykseen. Esitimme toisin sanoen tavallisia asiakkaita, jotka olivat kiinnostuneita jonkun tietyn tuotteen ostamisesta ja kysyimme tästä tuotteesta myyjältä muina miehinä tarkempia kysymyksiä. Vaihtelimme kysymyksiä hieman eri liikkeiden välillä. Yhden hoitaessa aiheesta keskustelun myyjän kanssa, muut seikkailivat ympäri kauppaa kuvaten kestävään kehitykseen ja tarkastelun kohteisiin liittyviä asioita.

Mysteerishoppauksen kohteiksi valitsimme kuusi vaateliikettä niissä yleisesti näkyvän hintatason perusteella, sillä halusimme tietää näkyisikö tämä "laadukkuus" tarkastelun kohteina olevissa asioissa :

Hintatasoltaan kalliimmat liikkeet
Volt (Jyväskylä)
Muotikuu (Jyväskylä)
Kekäle (Jyväskylä)


Hintatasoltaan edullisemmat liikkeet
H&M (Jyväskylä)
Cubus (Jyväskylä)
Primark (Lontoo)

Tarkkailimme liikkeiden toimintaa kuvaamalla, satunnaisten tuotteiden tietoja tarkastelemalla sekä myyjälle esitettyjen kysymysten sekä liikkeiden nettisivujen avulla. Satunnaisille myyjille esitettyinä kysymyksinä tässä tempauksessa olivat:

  • Mistä teidän vaatteenne tulevat?
  • Kuinka kestäviä teidän vaatteenne ovat?
  • Miten saisin vaatteen kestämään mahdollisimman pitkään omalla toiminnallani?


VOLT

  • laatu ja materiaalit: Tuotteissa käytetty laadukkaita materiaaleja, sekä sataprosenttisia materiaaleja että kuitusekoitteita (polyesteri, puuvilla, pellava). Tuotteissa käytetty myös kierrätysmateriaaleja, esim. sataprosenttista kierrätettyä nahkaa.
  • yleisilme: Siisti, pelkistetty ja hyvin huolitellun ja laadukkaan näköinen liike. Hintoja tai alennuksia ei näkyvästi esillä lähes lainkaan. Kestävää kehitystä, valmistustekniikoita eikä käytettyjä materiaaleja tuotu liikkeen yleisilmeessä esille vaan kaikki tieto oli piilotettu, mutta etsittävissä.
  • vaatteiden hinta: Tuotteet melko kalliita, noin 30-500 €. Kaikki tuotteet ovat merkkituotteita. Kaupassa ei ollut aletuotteita.
  • valmistuspaikka: Tuotteet useasta eri maasta tuotuja (Bulgaria), joukossa paljon scandinavian desing- merkkiä ja lisäksi paljon euroopan ulkopuolisista maista tuotuja - “made in china, my friend, made in china”
  • ajattomuus: Liikkeen yleisilme huokuu ajattomuutta, skoska merkkivaatteet ja materiaalien laatu korkeatasoista. Vaatteiden kuosit ovat myös hyvin pelkistettyjä.
  • elinikä: hoito-ohjeet joka vaatteessa, mutta niiden korostus mitätöntä. Elinikää tukee tuotteiden laadukkuus ja käytetyt materiaalit sekä vaatteiden selkeä ajattomuus ja sen myötä pitkäikäisyyden mahdollisuus.


→ kestävän kehityksen näkökulmasta: laadukkuus, ajattomuus, pitkäikäisyys, materiaalit.

  • Kuinka kestäviä teidän vaatteenne ovat? Juttelimme myyjän kanssa pitkään mahdollisesta syntymäpäivälahjasta poikaystävälle. Tarkastelu kiinnittyi miesten pikepaitaan, jonka myötä kävimme keskustelua tuotteen laadusta ja kestävyydestä. Myyjä kertoi vuolaasti tuotteen olevan hyvin laadukkaasta materiaalista valmistettu ja kestävän pitkään myös pesun irrottamatta väriä. Myyjä lupasi, ettei paita kulahda hetkessä, vaan pysyy ryhdikkäänä runsaasta käytöstä huolimatta.

.
 

MUOTIKUU

  • laatu ja materiaalit: sataprosenttisesti laadukkaita materiaaleja (pääosin puuvillaa, silkkiä, villaa, kashmiriä, nahkaa yms).
  • yleisilme: Liike on yleisilmeeltään todella arvokkaan ja kalliin näköinen. Huomiomme kiinnittyi heti sisään astuessa koristeelliseen kattokruunuun, kauniisiin sisustuselementteihin, mahtipontisiin huonekaluihin sekä vaatteiden huoliteltuun esillepanoon.
  • vaatteiden hinta: Todella korkea, noin 100-1000€. Tuotteiden hinnat eivät myöskään ole näkyvillä, eikä kaupassa ole alennuksia.
  • ajattomuus: tuotteet melko ajattomia
  • elinikä: Tuotteissa hyvin tarkat hoito-ohjeet ja ostajaa on tiedotettu mahdollista hoitoon, kulumiseen ja kestävyyteen liittyvistä tekijöistä ja toiminnoista, joilla vaatteen elinikää voidaan pidentää.



  • Mistä teidän vaatteenne tulevat?
Muotikuu itse on suomalainen vaatemerkki ja kaupassa olevista vaatteista suuri osa onkin valmistettu suomessa tämän merkin alla. Kaupassa myydään myös useiden muiden merkkien vaatteita ja nämä vaatteet tuodaan myyjän kertoman mukaan pääasiassa Keski-Euroopasta, mutta myös muualta maailmasta. Kiinasta esimerkiksi on nyt viime aikoina alettu tuomaan silkkivaatteita, koska silkin valmistus tapahtuu pääosin siellä.


→ kestävän kehityksen näkökulmasta: Luonnonmateriaaleja, hyvät hoito-ohjeet ja vaatteiden ajattomuus tukemassa laadukkuutta ja pitkäkestoisuutta materiaalisen lisäksi. Tukee suomalaista ja keski-eurooppalaista vaateteollisuutta

  IMG_20170420_125117.jpg   

KEKÄLE


  • laatu ja materiaalit: Tuotteet ovat laadukkaita merkkivaatteita. Materiaaleina käytetty kuitusekoitteita, esim. polyamidi, viskoosi, puuvilla, luomupuuvilla jne.
  • yleisilme: Siisti ja laadukkaan näköinen liike. Alennukset merkitty selkeästi, mutta kestävää kehitystä ei juurikaan mainostettu.
  • vaatteiden hinta: Tuotteiden hintataso vaihtelee tuotemerkin mukaan, muutamasta kymmenestä eurosta muutamaan sataan euroon. Tuotteiden laadukkuus näkyy selkeästi tuotteiden hinnassa. Tuotteiden hinnat ovat osittain esillä ja kaupassa on myös jonkin verran aletuotteita.
  • valmistuspaikka: Tuotteet valmistettu pääosin Aasiassa ja Euroopassa, esimerkiksi Portugalissa ja Bangladeshissa.
  • ajattomuus: Kalliimmat tuotemerkit ovat ajattomampia verrattuna edullisimpiin vaihtoehtoihin.
  • elinikä: Elinikää tukee tuotteiden laadukkuus ja käytetyt materiaalit sekä vaatteiden selkeä ajattomuus ja sen myötä pitkäikäisyyden mahdollisuus.



→ kestävän kehityksen näkökulmasta: laadukkaat materiaalit, luomupuuvilla, tuotteiden pitkäikäisyys. Kestävää kehitystä ei juurikaan mainostettu liikkeessä.
  • Kuinka kestäviä teidän vaatteenne ovat?
  • Huomiomme kiinnittyi liikkeessä Gantin klassiseen vaaleanpunaiseen palmikkoneuleeseen, jonka kestävyydestä keskustelimme myyjän kanssa. Myyjä kertoi tuotteen olevan todella laadukas, mikä näkyy myös hinnassa. Hän kertoi itse omistavansa kyseisen neuleen ja tämän kestäneen käytössä jo viiden vuoden ajan. Hän kehui tuotteen materiaalia ja sen joustavuutta, joka tekee siitä pitkäikäisen.
  • Miten saisin vaatteen kestämään mahdollisimman pitkään omalla toiminnalla? Myyjä neuvoi pesemään paidan sopivassa lämpötilassa ilman huuhteluainetta, sillä huuhteluaine pilaa tuotteen joustavuuden. Myös paidan tuuletus raittiissa ulkoilmassa tai pakastimessa pidentää pesuväliä.


    


H&M

  • laatu ja materiaalit: Tuotteissa käytetty paljon erilaisia kuitusekoitteita, esim. puuvilla, elastaani ja polyesteri. Kuitenkin oman kokemuksemme mukaan tuotteet eivät ole kovinkaan laadukkaita. Kiinnitimme huomioita tuotteisiin, jotka olivat jo valmiiksi epäkunnossa, esimerkiksi roikkuvia langanpätkiä ja irronneita nappeja.
  • vaatteiden hinta: Tuotteet ovat edullisia ja liikkeessä on paljon alennuksia. Hintataso vaihtelee 3-70€.
  • valmistuspaikka: Tuotteet ovat peräisin pääasiassa Aasiasta ja Lähi-Idästä, esim. Bangladesh, Indonesia, Kiina, Turkki, Pakistan.
  • yleisilme: Siisti, tuotteet selkeästi järjestelty ja niitä on runsaasti esillä. Myös hinnat, alennukset ja kampanjat ovat hyvin selkeästi näkyvillä, joiden avulla asiakkaita houkutellaan kauppaan. Myyjät olivat vaikeasti tavoitettavissa ja antoivat kiireisen vaikutelman.
  • ajattomuus: tuotteet muodin ja uusimpien trendien mukaisia, joten vaihtuvuus on nopeaa, eivätkä tuotteet ole kovinkaan ajattomia
  • elinikä: Tuotteissa hoito-ohjeet, joita noudattamalla vaatteen tulisi kestää pidempään. Oman kokemuksemme mukaan tuotteet eivät säily kovin pitkään hyvänä. → kestävän kehityksen näkökulmasta: Kestävä kehitys melko vahvasti esillä liikkeessä. Huomiomme kiinnittyi erityisesti mainoksiin, joissa kehotettiin asiakkaita tuomaan tarpeettomat tekstiilit H&M myymälään, sekä kuulutukseen, jossa kerrottiin, kuinka voi auttaa köyhien maiden tyttöjä pääsemään kouluun. Liikkeessä myös H&M Conscious -mallisto, joka mainostaa kestävämpää muotia tarjoamalla vaatteita mm. luomupuuvillasta.

  • Kuinka kestäviä teidän vaatteenne ovat? Myyjä kertoi tuotteen sisältävän polyesteriä, eikä luonnonmateriaaleja, jolloin sen pitäisi kestää käytössä pidempään.
  • Miten saisin vaatteen kestämään mahdollisimman pitkään omalla toiminnalla?Kysyimme myyjältä, kuinka saisimme valitsemamme paidan kestämään pidempään hyvänä. Myyjä tarkisti paidasta hoito-ohjeet ja kehotti pesemään sen pesupussissa. Pesulapun mukaan tuote kannattaa pestä 40 asteen lämpötilassa, mutta myyjä kuitenkin suositteli 30 asteen lämpötilassa pesua.




IMG_20170420_141118.jpg



CUBUS
  • laatu ja materiaalit: Vaatteissa käytetty paljon organic cotton (luomupuuvilla) materiaaleja ja tämä tuotiin kaupassa myös hyvin näkyvästi esille. Useissa vaatteissa käytetty useampaa materiaalia sekaisin, esimerkiksi joustavuuden lisäämiseksi (polyesteri, elastaani). Cubuksella oma erillinen mallisto, johon kuuluvat tuotteet on kaikki valmistettu vähemmällä vesimäärällä (selvästi esillä kaupassa).
  • yleisilme: Siisti, tuotteet selkeästi järjestelty ja niitä on runsaasti esillä. Myös hinnat, alennukset ja kampanjat ovat hyvin selkeästi näkyvillä, joiden avulla asiakkaita houkutellaan kauppaan. Kestävän kehityksen mainostaminen on runsasta ja sitä on tuotu vahvasti esille.
  • vaatteiden hinta: Alhaisia ja keskihintaisia tuotteita noin. 5-70€
  • valmistuspaikka: Euroopan ulkopuoliset maat, Aasia esim. Bangladesh
  • ajattomuus: tuotteet muodin ja uusimpien trendien mukaisia, joten vaihtuvuus on nopeaa, eivätkä tuotteet ole kovinkaan ajattomia
  • elinikä: Vaatteissa tosi hyvät pesu- ja hoito-ohjeet, joita on korostettu erillisellä informaatiolapulla hintalapun yhteydessä, ohjeita on myös kirjoitettu hauskasti eri käyttötarkoituksia varten ja puhuttu vaatteesta ikään kuin sillä olisi tunteet → vaatteen kohteluun on selvästi yritetty vaikuttaa vetoamalla asiakkaan tunteisiin, vaatteen värin lähtemisestä myös varoitettu selkeästi, asiakasta kannustetaan myös vähemmän veden käyttöön vaatetta pestäessä, kaupassa mainostetaan myös erikseen farkkuja, jotka kestävät mustana käytöstä huolimatta, korostetaan vaatteissa käytettyjen kuitujen ja joustavuuden laadukkuutta.

→ kestävän kehityksen näkökulma: Kauppa tiedottaa vastuullisesti ja huomiota herättävästi kestävän kehityksen näkökulmista, halutaan tuoda aihetta selvästi asiakkaan tietoisuuteen ja painottaa samalla “kestävä kehitys on muodikasta” - lähestymistapaa. Materiaaleissa ja valmistuksessa huomioitu veden kulutus ja luonnonmateriaalien käyttö.

  • Kuinka kestäviä teidän vaatteenne ovat?
-> Miten saisin vaatteen kestämään mahdollisimman pitkään omalla toiminnalla?
Kysyimme myyjältä perustopin kestävyydestä ja siitä, miten sen saisi säilymään mahdolisimman kauan hyvänä. Myyjä vakuutti, että toppi kestää tosi hyvin eikä löysty tai kulahda käytössä tai nukkaannu pidemmänkään päälle. Hän varoitti, että vaalea toppi saattaa helposti värjääntyä erityisesti mustista farkuista tai väärän väristen vaatteiden kanssa pestäessä. Hän kehui materiaalin (organic cotton) pehmeyttä ja ihoystävällisyyttä sekä kehotti olla käyttämättä huuhteluainetta toppia pestäessä, jotta se säilyy pitkään ja pysyy näin laadukkaana.

- Omat kokemuksemme kyseisen topin kestävyydestä kuitenkin poikkeavat hieman myyjän sanoista, sillä olemme testanneet niitä useampaan otteeseen esittämästämme tietämättömydestä huolimatta. Toppi on yleensä myyjän kuvaileman normaalin pesun jälkeen löystynyt ensimmäisellä käyttökerralla, jolloin se täytyy pestä uudelleen käyttöä varten ihan vain säilyttääkseen muotonsa. Hinta-laatu-suhde kuitenkin myös mielestämme täsmää, sillä toppi on hyvin edullinen ja kuitenkin luomupuuvillaa.

IMG_20170420_131127.jpg  

PRIMARK
  • laatu ja materiaalit: kuitusekoituksia ja erilaisten materiaalien yhdistelmiä.
  • yleisilme: Liike on yleisilmeeltään kaoottinen johtuen suunnattoman suuresta ihmispaljoudesta, joka valtaa liikkeen jatkuvalla tahdilla (Oxford street). Henkilökunta on erittäin tympääntynyttä ja keräilevät/lakaisevat pudonneita vaatteita ja niiden ripustimia lattioilta ja hyllyjen ja rekkien alta sekä koittavat viikata valtavissa kasoissa komeilevia vaatteita minkä ehtivät, mutta vain jotta kaikki asiakkaat voisivat sekoittaa ne sekunnin päästä uudelleen. Vaatteiden arvostus ei näy nimeksikään, ei oikeastaan liikkeen henkilökunnan eikä asiakkaidenkaan taholta, sillä kaikilla on kiire yrittää kaivaa vaatepaljouden seasta itselleen se ylihalpa ja oikean kokoinen vaatekappale. Tuon vaatekappaleen viimein löydettyään on vain otettava oikeastaan riski sen sopivuudesta päälle, jos se silmää miellyttää, sillä sovituskoppien jonot ovat niin suuret, että saisi heittämällä odottaa usean tunnin. Riski vaatteen ostamiseen sovittamatta tuntuu kuitenkin pieneltä, koska hinnat ovat niin alhaisia.
  • vaatteiden hinta: n. 1€ - 30€
    valmistuspaikka: esim. Kiina, Bangladesh, Romania
  • elinikä: Tuotteissa peruspesuohjeet eikä liion muuta. Kokemuksen äänellä kerrottuna, vaatteiden saumat on ommeltu huolimattomasti eikä pitkää ikää voi liikkeestä ostetuilla vaatteilla olettaa olevan millään. Hinta-laatu-suhde on näin ollen oikealla tasolla.

    → kestävän kehityksen näkökulma: Vaatteen elinkaari on lyhyt ja lisää näin ollen tekstiilijätteen määrää huonolaatuisuudellaan, ajattomattomuudellaan ja heikkoudellaan. Liikkeessä ei mainosteta tai tuoda ilmi kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia niin, että niitä huomaisi. mutta liikkeen nettisivut kertovat yllättävänkin avoimesti tuotantonsa vaiheista, valinnoistaan ja kestävän kehityksen huomioinnista. Puhetta on muun muassa Intiassa koulutuksen, terveyden ja hygienian tukemisesta ja oikeuksien lisäämisestä työpaikoilla. Sivuilla puhutaan myös kauppojen vähäisemmän valaistuksen ja lämpötilan säätelystä ja 100% kierrätetyistä materiaaleista valmistetuista pakkauspusseista.

 

 




tiistai 2. toukokuuta 2017

Mitä sun vaatekaapista löytyy? - Pohdintaa eettisestä, ekologisesta ja kestävän kehityksen mukaisesta käsityökasvatuksesta



Hei!

Olemme kolme luokanopettajaopiskelijaa Jyväskylän yliopistolta. Teimme oppimistehtävää  liittyen Vaatevallankumous -tempaukseen osana POM2SKS -käsityökasvatus ja tekstiilityön soveltavaa kurssia. Osana tätä oppimistehtävää halusimme selvittää käsityön opettajaopiskelijoiden näkemyksiä eettisyyden ja ekologisuuden opetuksesta osana alakoulun käsityökasvatusta.

Lähetimme sähköisen kyselylomakkeen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan toimipisteellä opiskeleville käsityön opettajaopiskelijoille käyttäen hyväksemme suhdeverkostoamme. Vastauksia kyselyyn saimme niukanlaisesti, mikä saattoi johtua siitä, ettei kysely mennyt kaikille opiskelijoille, vaan valikoidulle joukolle. Kuitenkin osassa vastauksia saimme paljon rikastuttavaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä eettiset ja ekologiset valinnat tarkoittavat käsitöissä ja miten niitä tulisi opetuksessa käsitellä. Alempana näet, millaisia vastauksia saimme käsityönopettaja-opiskelijoilta.

Millaisia ovat Meidän vaatteiden kulutustottumuksemme? Entä Sinun?

Vaatevallankumouksesta innostuneina lähdimme ensin pohtimaan kukin tahoillamme sitä, millaisia omat kulutustottumuksemme ovat ja mitä arvostamme tekstiileissä (vaatteissa). Lisäksi pohdimme sitä, millaisia taitoja ja tietoja tekstiileiden ylläpito ja korjaaminen vaatii, sillä yhteinen kokemuksemme oli, että koulun käsityökasvatuksessa tulisi harjoitella tällaisia taitoja yhdessä oppilaiden kanssa. Tällaisten taitojen opettelu voi osaltaan auttaa pidentämään tuotteiden käyttöikää ja näin vähentää esimerkiksi uusien tuotteiden valmistukseen kuluvia resursseja. Pohdintojemme lisäksi teimme kurkistuksen omiin vaatekaappeihimme ja tutkimme niiden sisältöjä eettisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen mukaiset arvot mielissämme. Haluamme haastaa myös Sinut, arvoisa lukija, katsastamaan oman vaatekaappisi sisälle ja pohtimaan sitä, mitä tekstiilien eettisyys sinulle merkitsee ja miten voisit omalla kohdallasi edistää omia kulutustottumuksiasi “kestävämpään” suuntaan.

Idan pohdintoja:
Arvostan vaatteissa laatua. Valitsen vaatekaupassa mieluiten sen hieman kalliimman vaatteen, sillä uskon sen kestävän kauemmin kuin halvempi vaihtoehto. Uskon vaateteollisuudessa hinta-laatusuhteen olevan pätevä oman kokemukseni vuoksi. Mitä arvokkaampi on esimerkiksi villakangastakki tai toppatakki, sitä laadukkaampi ja kestävämpi se todellisuudessa on.
Huolehdin vaatteistani niin, etten pese niitä turhaan, elleivät ne ole likaisia. Tiedän muutaman henkilön, jotka pesevät kaikki vaatteet päivän käytön jälkeen. Mielestäni esimerkiksi farkut eivät likaannu päivässä ja ne kuluvat turhaan ainaisessa pesussa. Lisäksi huolehdin vaatteiden hoito-ohjeista, kuten siitä, että urheilu-vaatteissa ei saa käyttää hoitoainetta. Hoito-ohjeiden noudattaminen antaa vaatteille enemmän käyttöikää.
Vanhoja ja ehjiä vaatteita, joita en enään käytä, laitan ne vaatekeräykseen. Itse en jaksa ryhtyä kirppari-touhuun, vaan annan ne niille, joilla ei ole varaa ostaa omia vaatteitaan. En ole myöskään käyttänyt ompelu-palveluita kuin kerran. Silloin vein ompelijalle vanhojentanssien mekkoni lyhennykseen. Muuten kaikki muut lyhennykset ja korjaukset, joita vaatteisiini on lapsena tarvinut tehdä, on äitini ompelukoneellaan tehnyt. Itse osaan ommella ratkenneen sauman tai napin paikalleen neulalla, joten siinä olen omatoiminen.


















(Iidan kuva: kurkkaus vaatekaappiin)


Suvin pohdintoja:

Ostan vaatteita melko harvoin; pari-kolme kertaa vuodessa, mutta kerralla saatan ostaa paljonkin. Arvostan vaatteissa laatua ja maksan laadukkaasta tuotteesta enemmän, koska se yleensä kestävää pidempään. Käytän juuri ostamiani vaatteita paljon ja tuntuu, että ne kuluvat nopeasti. Voisin käyttää uudempia ja vanhempia vaatteita vaihdellen, etteivät uudet kuluisi niin nopeasti. Vaateostoksilla mietin harvemmin missä tuote on tehty, mutta jos löydän kotimaisia tuotteita, suosin niitä. Tämän kurssin myötä olen havahtunut vaatteiden ekologiseen ja eettiseen puoleen, ja jatkossa haluan kiinnittää enemmän huomiota vaatteen alkuperään ja miettiä tarkemmin ostanko uusia vaatteita vai pärjäänkö vanhoilla.
Varastoomme on kerääntynyt paljon vanhoja käytettyjä vaatteita ja tarkoituksena olisi viedä ne vaatteiden keräykseen. Kirpputorille en jaksa niitä viedä sen työläyden takia, enkä osta vaatteita kirppareilta. Tulevaisuudessa ajattelen, että voisin ostaa lastenvaatteita ja leluja käytettynä kirpparilta, koska vaatteet käyvät lapsille pieniksi äkkiä.
Pesen pyykkiä ohjeiden mukaan ja vasta kun vaatteet ovat likaisia. Käytän aina lyhytohjelmaa veden säästämiseksi, täytän koneen ihan täyteen enkä käytä kuivausrumpua. Osaan korjata itse pienet reiät vaatteista ja lähiaikoina olenkin ommellut pari rikkinäistä vaatetta. Käytän tarvittaessa myös suutarin tai ompelimon palveluja esim. rikkinäisen takin vetoketjun korjautin suutarilla, vanhojentanssi- ja ylioppilasmekon teetätin ompelijalla. Tuunaan todella harvoin vaatteita, jos koskaan, mutta tällä kurssilla tuunasin kankaanpainanta-menetelmällä vanhan urheilupaitani, josta tulikin pienellä vaivalla kivemman näköinen; keltaiset tähdet piristävät t-paitaa. Tästä inspiroituneena pidän mahdollisena, että innostun myöhemminkin tuunaamaan jotain vanhaa vaatettani.

















(Suvin kuva: tuunattu t-paita)


Johannan pohdintoja:

Itse arvostan hyvin tehtyä vaatetta ja käsitöitä yleensäkin, koska arvostan tuotteen valmistukseen käytettyä aikaa ja vaivannäköä. Hyvä tuote on tehty kestävistä materiaaleista (mm. Kudos on tiivistä ja laadukasta), on miellyttävä pitää yllä ja se on myös esteettisesti sellainen, että sen voi yhdistää moneen asukokonaisuuteen ja itse pitää tuotteen ominaisuuksista, kuten mallista.

Oma kulutustottumukseni on ostaa vaikka sitten hieman kalliimmalla tuote, johon liitän edellä mainitsemiani asioita ja jota näen itseni käyttämässä pitkän aikaa. Viime aikoina en ole pyrkinyt ostamaan vaatteita tai muita tekstiilejä ilman suoranaista tarvetta, sillä vaatekaapissani on jo tarpeeksi vaatteita tarpeisiini eri vuodenaikoina ja tilanteissa. Tiedostan, että joskus sorrun vaatekaupoilla heräteostoksiin, mutta usein syynä jokin muu syy kuin aito tuotteen tarve, kuten nälkäisenä ja väsyneenä kaupoilla pyöriminen.

Vanhoja vaatteitani, jotka ovat vielä hyväkuntoisia, olen kerännyt pahvilaatikkoihin säilytykseen, sillä koen niiden kierrätykseen viemisen hankalaksi omalla kotipaikkakunnallani (lähin piste puolen tunnin ajomatkan päässä) ja usein huomaan jonkin ajan kuluttua haluavani käyttää tuotetta uudelleen esimerkiksi uudemman vaatteen alla.

Vaatteistani ja muista tekstiileistä huolehdin seuraamalla tuotteiden mukana tulevia pesuohjeita ja varastoimalla vaatteeni siististi vaatekaappiin, mikä tosin ei aina onnistu. Joidenkin vaatteiden kuten villapaitojen tai muiden arkojen tekstiileiden pesua pyrin välttämään ja esimerkiksi villapaitojani puhdistan tuulettamalla ne säännöllisesti, sillä se puhdistaa villaa (äidiltä opittu niksi). Jos tekstiiliin tulee reikä tai vaikeasti irtoava tahra yritän parhaani mukaan itse korjata nämä, mutta mikäli se ei onnistu itse, joutuu tuote valitettavan usein roskakoriin.

Hallitsen napin ompelun ja osaan virkkuukoukulla hieman korjata löysiä neuleita, mutta muutoin en kummemmin hallitse vaatteiden muokkaamista tai huoltamista. Haluaisin kylläkin osata itse lyhentää omien farkkujeni lahkeet. Kokemusta ammattiompelimoiden palveluista tai mittatilauksesta ei ole. Aina voi kysyä neuvoa äidiltä ja omillakin taidoilla selviää tiettyyn rajaan asti.

(Johanna Kuva: Mitä sun vaatekaapista löytyy?)

Mitä käsityöopettajaopiskelijat ajattelevat vaatteiden ja tekstiilien eettisyydestä ja ekologisuudesta sekä pitäisikö näitä asioita käsitellä koulussa?

Saimme vastauksia kolmelta vuonna 2014 opintonsa aloittaneelta käsityön opettajaopiskelijalta Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselta. Tässä ovat heidän pohdintansa seuraaviin kysymyksiin:

Miten ajattelet ihmisten suhtautuvan vaatteiden korjaukseen ja muokkaukseen nykypäivänä?

Vastaaja 1. Suurimmalla osalle taitaa olla vieras käsite nykypäivänä korjata vaatteitaan, näyttää helpommalle nakata vaate roskiin ja ostaa uusi. Varmasti useimpia ihmisistä harmittaa vaatteiden huono laatu. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla ei ole enää korjausompelimoita.
Vaateiden muokkausta harrastavat kaikki ihmiset jossain määrin, kuka käärii lahkeensa kuka värjää vaatteitaan. Muokkaaminen on kumminkin enemmän harrastus ja vaatii kiinnostusta vaatetusta kohtaan.
Vastaaja 2. Turhakkeena korjata, kun kaupasta voi saada halvemmalla uuden.
Vastaaja 3. Osalle arkipäivää ja itsestäänselvyys, osalle täysin tuntematon asia.

Pitääkö mielestäsi alakoulun käsityön tunneilla käsitellä materiaalien ekologisuuden ja eettisyyden käsitteitä? Miksi/Miksei?

Vastaaja 1. Kyllä, oppilaiden olisi tärkeä tietää ja ymmärtää mistä vaatteet tulevat ja kuka ne on tehnyt. Tämä pitäisi aloittaa varhain ja asteittain, rakentaa tietoa pala palalta ja oppilaiden omaan elämään soveltaen. Käsitte ekologisuus ja eettisyys kytkeytyvät muihinkin oppiaineisiin ja tulevaisuudessa nousevat vieläkin tärkeimmiksi.
Vastaaja 2. Materiaalien käsittely kuuluu opetukseen OPS:n mukaisesti. Käsitteet tulevat läheisesti käsityön opettamisen kautta - koko ajan ollaan kosketuksissa materiaalien kanssa, joita pitää arvostaa. Ne eivät ole tulleet arvotyhjiöstä käsiteltäviksi.
Vastaaja 3. Kyllä. Tekstiilijätteellä on valtava vaikutus nykyaikana.

Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, miten käsityönopetuksessa saataisiin paremmin esille käsityötuotteiden ekologisuuteen ja eettisyyteen liittyviä teemoja?

Vastaaja 1. Tutkivalla lähestymisellä, käsittelemällä pieniä paloja kerrallaan, jottei oppilaille tule tietoähkyä tai toivotonta mieltä esim.vaatetehtaiden työoloista. Puuvillaan voitaisiin tutustua kasvina, missä se kasvaa, miten paljon vettä kasvi tarvitsee..jne. Kuinka vaatetehdas toimii, kauppoihin jakelu. Esim.haastatella itsenäisesti vaatekaupan myyjiä. Tutustua kierrätykseen: kirpparit, kierrätyskeskukset, kierrätysmateriaalin itse tekeminen esim.t-paidasta leikata matonkudetta, josta oppilas suunnittelisi omaan tarpeeseen tulevan tuotteen. Tässä tarvittaisiin tietoa materiaalin ominaisuuksista. Kerätä tietoa, ovatko vaateketjujen vaatekeräyskampanjat vain viherpesua vai onko niillä todellista merkitystä? Samalla tulisi mediakriittisyyttä ja mainosten maailman käsittelyä.Eli opettajan tulisi rakentaa kokonaisuuksia, jotka etenevät pala palalta.


Vastaaja 2. Keskustelemalla, tekemällä selvitysryhmätöitä mitä materiaalit ovat ja mistä ne tulevat, millaisista oloista ne tulevat. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita.


Vastaaja 3. Sitomalla käsityönopetus laajempiin teemoihin, keskustelemalla tuotteiden alkuperästä yleisesti ja siitä, mitä käytöstä poistetuille tekstiileille tapahtuu.
Millaisia taitoja ja tietoja opettaisit oppilaille tekstiilien korjaamisesta tai muokkaamisesta?

Vastaaja 1. Materiaalien tunnistaminen on tärkeää, mistä ja miten vaate on tehty, jotta tietää mitä voi tehdä. Käsityöhön voisi integroida kemiaa materiaalien poltto yms.kokeiden avulla.


Vastaaja 2. Varsinkin muokkaaminen olisi tärkeä taito käsityön opettamisessa. Myös kovien materiaalien osalta muokkaaminen ja luovuus ovat tärkeitä teemoja. Kaavoja pitää muokata jotta saadaan omalle vartalolle sopivia vaatteita - sekin on materiaalien hyödyntämisen ekologisuutta ja eettistä oppilasta kohtaan. Pienkorjaukset (mm. verhojen tai lahkeiden lyhentäminen, reikien paikkailu, nappien ompelu) ovat hyviä käydä opetuksessa lävitse, mutta isotöisemmät korjaukset (mm. vetoketjun vaihtaminen) riippuvat jo ryhmän taitotasosta ja ajan puitteista.


Vastaaja 3. Kuinka paikata vaatteita, kuinka korjata auennut sauma, kuinka parsia jne.

Summa summarum

Eli kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että eettisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen mukaisten teemojen käsittelylle on kysyntää koulun käsityön opetuksessa. Pohjimmiltaan kysymykseen tulevat ajattelutaitojen ja kriittisen tarkastelun taitojen kehittäminen sekä sellaisten kulutustottumusten ja taitojen harjoittelu, joiden avulla voidaan vaikuttaa arkisten valintojen kautta ympäristön hyvinvointiin sekä sosiaalisiin, eettisiin valintoihin.

Vaatevallankumouksen perimmäisenä ideana on herättää ihmisiä huomaamaan, että sekä omiin kulutustottumuksiin liittyvillä valinnoilla ja etenkin tuotteita valmistaviin yrityksiin vaikuttamalla voimme saada aikaan paljon hyvää ja suojella sellaisia asioita, jotka ovat meille tärkeitä (nimellisesti esimerkiksi ympäristön hyvinvointi ja ihmisarvon huomioiminen). Tämän projektin tiimoilta voidaan sanoa, että kouluissa tämä kannattaa aloittaa siitä, mikä on oppilaita ja heidän arkeaan lähimpänä.

Ota haaste vastaan, ja ole mukana vaikuttamassa #vaatevallankumous.

Johanna, Ida & Suvi, JYU opettajankoulutuslaitos.