Hei!
Olemme kolme luokanopettajaopiskelijaa Jyväskylän yliopistolta. Teimme oppimistehtävää liittyen Vaatevallankumous -tempaukseen osana POM2SKS -käsityökasvatus ja tekstiilityön soveltavaa kurssia. Osana tätä oppimistehtävää halusimme selvittää käsityön opettajaopiskelijoiden näkemyksiä eettisyyden ja ekologisuuden opetuksesta osana alakoulun käsityökasvatusta.
Lähetimme sähköisen kyselylomakkeen Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan toimipisteellä opiskeleville käsityön opettajaopiskelijoille käyttäen hyväksemme suhdeverkostoamme. Vastauksia kyselyyn saimme niukanlaisesti, mikä saattoi johtua siitä, ettei kysely mennyt kaikille opiskelijoille, vaan valikoidulle joukolle. Kuitenkin osassa vastauksia saimme paljon rikastuttavaa tietoa esimerkiksi siitä, mitä eettiset ja ekologiset valinnat tarkoittavat käsitöissä ja miten niitä tulisi opetuksessa käsitellä. Alempana näet, millaisia vastauksia saimme käsityönopettaja-opiskelijoilta.
Millaisia ovat Meidän vaatteiden kulutustottumuksemme? Entä Sinun?
Vaatevallankumouksesta innostuneina lähdimme ensin pohtimaan kukin tahoillamme sitä, millaisia omat kulutustottumuksemme ovat ja mitä arvostamme tekstiileissä (vaatteissa). Lisäksi pohdimme sitä, millaisia taitoja ja tietoja tekstiileiden ylläpito ja korjaaminen vaatii, sillä yhteinen kokemuksemme oli, että koulun käsityökasvatuksessa tulisi harjoitella tällaisia taitoja yhdessä oppilaiden kanssa. Tällaisten taitojen opettelu voi osaltaan auttaa pidentämään tuotteiden käyttöikää ja näin vähentää esimerkiksi uusien tuotteiden valmistukseen kuluvia resursseja. Pohdintojemme lisäksi teimme kurkistuksen omiin vaatekaappeihimme ja tutkimme niiden sisältöjä eettisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen mukaiset arvot mielissämme. Haluamme haastaa myös Sinut, arvoisa lukija, katsastamaan oman vaatekaappisi sisälle ja pohtimaan sitä, mitä tekstiilien eettisyys sinulle merkitsee ja miten voisit omalla kohdallasi edistää omia kulutustottumuksiasi “kestävämpään” suuntaan.
Idan pohdintoja:
Arvostan vaatteissa laatua. Valitsen vaatekaupassa mieluiten sen hieman kalliimman vaatteen, sillä uskon sen kestävän kauemmin kuin halvempi vaihtoehto. Uskon vaateteollisuudessa hinta-laatusuhteen olevan pätevä oman kokemukseni vuoksi. Mitä arvokkaampi on esimerkiksi villakangastakki tai toppatakki, sitä laadukkaampi ja kestävämpi se todellisuudessa on.
Huolehdin vaatteistani niin, etten pese niitä turhaan, elleivät ne ole likaisia. Tiedän muutaman henkilön, jotka pesevät kaikki vaatteet päivän käytön jälkeen. Mielestäni esimerkiksi farkut eivät likaannu päivässä ja ne kuluvat turhaan ainaisessa pesussa. Lisäksi huolehdin vaatteiden hoito-ohjeista, kuten siitä, että urheilu-vaatteissa ei saa käyttää hoitoainetta. Hoito-ohjeiden noudattaminen antaa vaatteille enemmän käyttöikää.
Vanhoja ja ehjiä vaatteita, joita en enään käytä, laitan ne vaatekeräykseen. Itse en jaksa ryhtyä kirppari-touhuun, vaan annan ne niille, joilla ei ole varaa ostaa omia vaatteitaan. En ole myöskään käyttänyt ompelu-palveluita kuin kerran. Silloin vein ompelijalle vanhojentanssien mekkoni lyhennykseen. Muuten kaikki muut lyhennykset ja korjaukset, joita vaatteisiini on lapsena tarvinut tehdä, on äitini ompelukoneellaan tehnyt. Itse osaan ommella ratkenneen sauman tai napin paikalleen neulalla, joten siinä olen omatoiminen.

(Iidan kuva: kurkkaus vaatekaappiin)
Suvin pohdintoja:
Ostan vaatteita melko harvoin; pari-kolme kertaa vuodessa, mutta kerralla saatan ostaa paljonkin. Arvostan vaatteissa laatua ja maksan laadukkaasta tuotteesta enemmän, koska se yleensä kestävää pidempään. Käytän juuri ostamiani vaatteita paljon ja tuntuu, että ne kuluvat nopeasti. Voisin käyttää uudempia ja vanhempia vaatteita vaihdellen, etteivät uudet kuluisi niin nopeasti. Vaateostoksilla mietin harvemmin missä tuote on tehty, mutta jos löydän kotimaisia tuotteita, suosin niitä. Tämän kurssin myötä olen havahtunut vaatteiden ekologiseen ja eettiseen puoleen, ja jatkossa haluan kiinnittää enemmän huomiota vaatteen alkuperään ja miettiä tarkemmin ostanko uusia vaatteita vai pärjäänkö vanhoilla.
Varastoomme on kerääntynyt paljon vanhoja käytettyjä vaatteita ja tarkoituksena olisi viedä ne vaatteiden keräykseen. Kirpputorille en jaksa niitä viedä sen työläyden takia, enkä osta vaatteita kirppareilta. Tulevaisuudessa ajattelen, että voisin ostaa lastenvaatteita ja leluja käytettynä kirpparilta, koska vaatteet käyvät lapsille pieniksi äkkiä.
Pesen pyykkiä ohjeiden mukaan ja vasta kun vaatteet ovat likaisia. Käytän aina lyhytohjelmaa veden säästämiseksi, täytän koneen ihan täyteen enkä käytä kuivausrumpua. Osaan korjata itse pienet reiät vaatteista ja lähiaikoina olenkin ommellut pari rikkinäistä vaatetta. Käytän tarvittaessa myös suutarin tai ompelimon palveluja esim. rikkinäisen takin vetoketjun korjautin suutarilla, vanhojentanssi- ja ylioppilasmekon teetätin ompelijalla. Tuunaan todella harvoin vaatteita, jos koskaan, mutta tällä kurssilla tuunasin kankaanpainanta-menetelmällä vanhan urheilupaitani, josta tulikin pienellä vaivalla kivemman näköinen; keltaiset tähdet piristävät t-paitaa. Tästä inspiroituneena pidän mahdollisena, että innostun myöhemminkin tuunaamaan jotain vanhaa vaatettani.
(Suvin kuva: tuunattu t-paita)
Johannan pohdintoja:
Itse arvostan hyvin tehtyä vaatetta ja käsitöitä yleensäkin, koska arvostan tuotteen valmistukseen käytettyä aikaa ja vaivannäköä. Hyvä tuote on tehty kestävistä materiaaleista (mm. Kudos on tiivistä ja laadukasta), on miellyttävä pitää yllä ja se on myös esteettisesti sellainen, että sen voi yhdistää moneen asukokonaisuuteen ja itse pitää tuotteen ominaisuuksista, kuten mallista.
Oma kulutustottumukseni on ostaa vaikka sitten hieman kalliimmalla tuote, johon liitän edellä mainitsemiani asioita ja jota näen itseni käyttämässä pitkän aikaa. Viime aikoina en ole pyrkinyt ostamaan vaatteita tai muita tekstiilejä ilman suoranaista tarvetta, sillä vaatekaapissani on jo tarpeeksi vaatteita tarpeisiini eri vuodenaikoina ja tilanteissa. Tiedostan, että joskus sorrun vaatekaupoilla heräteostoksiin, mutta usein syynä jokin muu syy kuin aito tuotteen tarve, kuten nälkäisenä ja väsyneenä kaupoilla pyöriminen.
Vanhoja vaatteitani, jotka ovat vielä hyväkuntoisia, olen kerännyt pahvilaatikkoihin säilytykseen, sillä koen niiden kierrätykseen viemisen hankalaksi omalla kotipaikkakunnallani (lähin piste puolen tunnin ajomatkan päässä) ja usein huomaan jonkin ajan kuluttua haluavani käyttää tuotetta uudelleen esimerkiksi uudemman vaatteen alla.
Vaatteistani ja muista tekstiileistä huolehdin seuraamalla tuotteiden mukana tulevia pesuohjeita ja varastoimalla vaatteeni siististi vaatekaappiin, mikä tosin ei aina onnistu. Joidenkin vaatteiden kuten villapaitojen tai muiden arkojen tekstiileiden pesua pyrin välttämään ja esimerkiksi villapaitojani puhdistan tuulettamalla ne säännöllisesti, sillä se puhdistaa villaa (äidiltä opittu niksi). Jos tekstiiliin tulee reikä tai vaikeasti irtoava tahra yritän parhaani mukaan itse korjata nämä, mutta mikäli se ei onnistu itse, joutuu tuote valitettavan usein roskakoriin.
Hallitsen napin ompelun ja osaan virkkuukoukulla hieman korjata löysiä neuleita, mutta muutoin en kummemmin hallitse vaatteiden muokkaamista tai huoltamista. Haluaisin kylläkin osata itse lyhentää omien farkkujeni lahkeet. Kokemusta ammattiompelimoiden palveluista tai mittatilauksesta ei ole. Aina voi kysyä neuvoa äidiltä ja omillakin taidoilla selviää tiettyyn rajaan asti.
(Johanna Kuva: Mitä sun vaatekaapista löytyy?)
Mitä käsityöopettajaopiskelijat ajattelevat vaatteiden ja tekstiilien eettisyydestä ja ekologisuudesta sekä pitäisikö näitä asioita käsitellä koulussa?
Saimme vastauksia kolmelta vuonna 2014 opintonsa aloittaneelta käsityön opettajaopiskelijalta Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselta. Tässä ovat heidän pohdintansa seuraaviin kysymyksiin:
Miten ajattelet ihmisten suhtautuvan vaatteiden korjaukseen ja muokkaukseen nykypäivänä?
Vastaaja 1. Suurimmalla osalle taitaa olla vieras käsite nykypäivänä korjata vaatteitaan, näyttää helpommalle nakata vaate roskiin ja ostaa uusi. Varmasti useimpia ihmisistä harmittaa vaatteiden huono laatu. Etenkin pienemmillä paikkakunnilla ei ole enää korjausompelimoita.
Vaateiden muokkausta harrastavat kaikki ihmiset jossain määrin, kuka käärii lahkeensa kuka värjää vaatteitaan. Muokkaaminen on kumminkin enemmän harrastus ja vaatii kiinnostusta vaatetusta kohtaan.
Vastaaja 2. Turhakkeena korjata, kun kaupasta voi saada halvemmalla uuden.
Vastaaja 3. Osalle arkipäivää ja itsestäänselvyys, osalle täysin tuntematon asia.
Pitääkö mielestäsi alakoulun käsityön tunneilla käsitellä materiaalien ekologisuuden ja eettisyyden käsitteitä? Miksi/Miksei?
Vastaaja 1. Kyllä, oppilaiden olisi tärkeä tietää ja ymmärtää mistä vaatteet tulevat ja kuka ne on tehnyt. Tämä pitäisi aloittaa varhain ja asteittain, rakentaa tietoa pala palalta ja oppilaiden omaan elämään soveltaen. Käsitte ekologisuus ja eettisyys kytkeytyvät muihinkin oppiaineisiin ja tulevaisuudessa nousevat vieläkin tärkeimmiksi.
Vastaaja 2. Materiaalien käsittely kuuluu opetukseen OPS:n mukaisesti. Käsitteet tulevat läheisesti käsityön opettamisen kautta - koko ajan ollaan kosketuksissa materiaalien kanssa, joita pitää arvostaa. Ne eivät ole tulleet arvotyhjiöstä käsiteltäviksi.
Vastaaja 3. Kyllä. Tekstiilijätteellä on valtava vaikutus nykyaikana.
Mikäli vastasit edelliseen kysymykseen kyllä, miten käsityönopetuksessa saataisiin paremmin esille käsityötuotteiden ekologisuuteen ja eettisyyteen liittyviä teemoja?
Vastaaja 1. Tutkivalla lähestymisellä, käsittelemällä pieniä paloja kerrallaan, jottei oppilaille tule tietoähkyä tai toivotonta mieltä esim.vaatetehtaiden työoloista. Puuvillaan voitaisiin tutustua kasvina, missä se kasvaa, miten paljon vettä kasvi tarvitsee..jne. Kuinka vaatetehdas toimii, kauppoihin jakelu. Esim.haastatella itsenäisesti vaatekaupan myyjiä. Tutustua kierrätykseen: kirpparit, kierrätyskeskukset, kierrätysmateriaalin itse tekeminen esim.t-paidasta leikata matonkudetta, josta oppilas suunnittelisi omaan tarpeeseen tulevan tuotteen. Tässä tarvittaisiin tietoa materiaalin ominaisuuksista. Kerätä tietoa, ovatko vaateketjujen vaatekeräyskampanjat vain viherpesua vai onko niillä todellista merkitystä? Samalla tulisi mediakriittisyyttä ja mainosten maailman käsittelyä.Eli opettajan tulisi rakentaa kokonaisuuksia, jotka etenevät pala palalta.
Vastaaja 2. Keskustelemalla, tekemällä selvitysryhmätöitä mitä materiaalit ovat ja mistä ne tulevat, millaisista oloista ne tulevat. Keskustelu ja vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita.
Vastaaja 3. Sitomalla käsityönopetus laajempiin teemoihin, keskustelemalla tuotteiden alkuperästä yleisesti ja siitä, mitä käytöstä poistetuille tekstiileille tapahtuu.
Millaisia taitoja ja tietoja opettaisit oppilaille tekstiilien korjaamisesta tai muokkaamisesta?
Vastaaja 1. Materiaalien tunnistaminen on tärkeää, mistä ja miten vaate on tehty, jotta tietää mitä voi tehdä. Käsityöhön voisi integroida kemiaa materiaalien poltto yms.kokeiden avulla.
Vastaaja 2. Varsinkin muokkaaminen olisi tärkeä taito käsityön opettamisessa. Myös kovien materiaalien osalta muokkaaminen ja luovuus ovat tärkeitä teemoja. Kaavoja pitää muokata jotta saadaan omalle vartalolle sopivia vaatteita - sekin on materiaalien hyödyntämisen ekologisuutta ja eettistä oppilasta kohtaan. Pienkorjaukset (mm. verhojen tai lahkeiden lyhentäminen, reikien paikkailu, nappien ompelu) ovat hyviä käydä opetuksessa lävitse, mutta isotöisemmät korjaukset (mm. vetoketjun vaihtaminen) riippuvat jo ryhmän taitotasosta ja ajan puitteista.
Vastaaja 3. Kuinka paikata vaatteita, kuinka korjata auennut sauma, kuinka parsia jne.
Summa summarum
Eli kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että eettisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen mukaisten teemojen käsittelylle on kysyntää koulun käsityön opetuksessa. Pohjimmiltaan kysymykseen tulevat ajattelutaitojen ja kriittisen tarkastelun taitojen kehittäminen sekä sellaisten kulutustottumusten ja taitojen harjoittelu, joiden avulla voidaan vaikuttaa arkisten valintojen kautta ympäristön hyvinvointiin sekä sosiaalisiin, eettisiin valintoihin.
Vaatevallankumouksen perimmäisenä ideana on herättää ihmisiä huomaamaan, että sekä omiin kulutustottumuksiin liittyvillä valinnoilla ja etenkin tuotteita valmistaviin yrityksiin vaikuttamalla voimme saada aikaan paljon hyvää ja suojella sellaisia asioita, jotka ovat meille tärkeitä (nimellisesti esimerkiksi ympäristön hyvinvointi ja ihmisarvon huomioiminen). Tämän projektin tiimoilta voidaan sanoa, että kouluissa tämä kannattaa aloittaa siitä, mikä on oppilaita ja heidän arkeaan lähimpänä.
Ota haaste vastaan, ja ole mukana vaikuttamassa #vaatevallankumous.
Johanna, Ida & Suvi, JYU opettajankoulutuslaitos.